mehiläiset ja ihmisen tulevaisuus

Albert Einstein on todennut, että ihmiskunnalla on viisi vuotta aikaa selviytyä hengissä, jos mehiläiset katoavat.
On kuohuduttavaa ja karmeata, että Suomi on vastustamassa kieltoa. Rypsi ja rapsi viljelykin onnistuu ilman noita vaaralliseksia arvioituja kemikaaleja. Tutkimusta voidaan jatkaa loputtomiin, mutta jos on havaittu edes epäily aineiden vaikutuskesta pölyttäjiin, tulisi ehdottomasti mennä kieltoon mukaan ja pian. Mikä on tämän Talvivaara-uraanikaivos ja ydinvoimala Suomen sivistystaso kun se tekee jatkuvasti tällaisia päätöksiä.
Koulutuksemme tulee muuttaa siten, että ensimmäisenä on eettinen ja ekologis-eettinen taso ja siihen vasta kytketään tieto ja muut taidot. milloin päästään todelliseen sivistykseen ja sen pohdintaa.

Kaiken vaikutuksesta kaikkeen

On lukematon määrä mielenkiintoisia tutkimuksia siitä, miten kaikki on yhteydessä kaikkeen. Lynne McTaggartin kirjassa Intention experimet (ei suomennettu vielä) on referoitu lukuisia selvityksiä.
Uskomattomimpia tuloksia on mielestäni se, että ihminen pystyy ajattelullaan vaikuttamaan jopa satunnaislukugeneraattoriin ja jopa materiaan vain kohdistamallaan keskitetyn intention kohteeseen.
Nykyiset tutkimuslaitteet ovat niin herkät, että tämä ns. ykseyden  periaate voidaan jo todentaa selvästi.
Joten niin metsä vastaa kuin sinne huutaa-jokainen reaktiomme luo kentän, joka vaikuttuu. Vaikuttuessaan se vaikuttaa meihin ja taas takaisin. Olemme jatkuvien yhteyksien kentässä. Ehkä keskeisintä mitä tällä on merkitystä arkielämän kannalta on se kuuluisa Jeesuksen lause, tehkää se toiselle, minkä haluaisitte tekevän itsellenne, eli jokainen halunnee itselleen hyvää, tehkää se muille niin se palautuu takaisin usein nopeammin kuin aavistaa ja monasti aivan eri muodossa kuin oli kuvitellut.
Hyvin tavallisessa arkielämässä ei varmaan kaikkea tätä huomaa, mutta muutosten aikana ja kriisitilanteissa.

Valtakulttuurin tarjonta vs. vaihtoehtokulttuuri

Valtakulttuurimme tarjonta tuntuu aliarvioivan ihmisen tarvetta korkeimpiin päämääriin ja arvoihin.
Meille tyrkytetäån helpon, hauskan välittömän fyysisten nautintojen elämää. Kapakoita on enemmän kuin mitään muita julkisia rakennuksia, shoppailuun innostetaan valtavien mainoskampanjojen kautta. Kuvitellaan turhanaikaisten kulutusten tuovan talouspiristystä ja onnea. Kuitenkin jokainen tietää, että se on häipyvää harhaa ja useimmiten masentavaa . Kaipuu hengellisyyteen (ei välttämättä tarkoita kirkkouskovaisuutta tai uskonnollisuutta) henkisyyteen, hyvyyteen, hyväntekeväisyyteen, suuriin ihmiskuntaa ja luontoa auttaviin päämääriin on monella varsin suuri.Henkistä ruokaa kaivataan. Onneksi valtakulttuurin aivopesukoneistoa muistuttavan mainosmaailman rinnalla elää vaihtoehtokulttuuritarjonta. Henkiset keskukset, ympäristöjärjestöt,  hyväntekeväisyysjärjestöt , vapaaehtoisitoiminta. Ne kaikki rikastuttavat onnellistuttavat osallistujiensa elämää. Onnellisuustutkimuksissakin tulee vahvimmin esille, kun teet hyvää muille tai luonnolle tulet itsekin vahvemmaksi ja onnellisemmaksi. Some ja it avaruus kiehtoo ja lumoaa, mutta se ei voi tarjota samaa kuin aito kohtaaminen, tekeminen, auttaminen, toimiminen. Useimmiten korkeimpien arvojen omaavat ihmiset tuntevat vastuuta omasta hyvinvoinnista muiden ja/tai luonnon hyvinvoinnin lisäksi. Tämäkin yhteys on todettu. Ja he ovat huomattavan immuunneja ilman moralisointia roskaruualle, viinalle tms. Keinotekoisia ns. lohdukkeita ja ilostuttajia ei kaipaa jos sisäinen mieli on rikastunut erilaisilla kokemuksilla yhteistyöstä, auttamisesta. luonnonsuojelusta , vapaaehtoistoiminnasta tms.